sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Lasten yksinäisyys

Viikolla olemme puhuneet laajemmin tunteista ja toisten huomioimisesta. Olen puhunut lapsille, että tämä on heidän paikkansa oppia taitoja tulevaisuutta varten. Tärkeätä on oivaltaa oma osuus omassa ja toisten hyvinvoinnissa. Harjoittelemme sanoittamaan omia tunteitamme arjesta nousevissa tilanteissa; miltä tuntuu, jos kaveri kuiskuttelee toiselle, ettei tykkää kolmannesta osapuolesta tai miltä tuntuu, jos kannustetaan vain "kaveria" vaikka itseasiassa olemme kaikki kavereita keskenämme. Ohjeistan lapsia olemaan yhdessä sekä välitunneilla, kotimatkoilla, vapaa-ajalla. 

Tavoitteena on, että kaikkia mahtuvat mukaan leikkeihi, kävelemmän yhteistä kotimatkaa tai leikkeihin koulun jälkeen. Tutkimusten mukaan koululla on yärkeä rooli siinä, miten lapset oppivat olemaan yhdessä, löytämään kavereita. Vaikka vanhemmat tekevät kaikkensa lapsen eteen niin, jotta lapsi mahtuu joukkoon ja löytää kavereita, koululla ja vapaa-ajalla on keskeinen rooli tässä prosessissa. 

Toivon, että luette tutkija Nina Junttilan tektejä, siitä kuinka tärkeä rooli meillä kaikilla on, että vähennämme lasten yksinäisyyttä. Kokemuksesta voin kertoa, että koulun ja vanhempien yhteistyö on tärkeää, ettei kukaan jäisi yksin. 

Tarvitaan enemmän duoo kuin sooloo!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti